Huomenna se alkaa. Vuoden kohokohta eli kanalinnustus. Ei vaan yhtään tunnu syksyltä, koska kesä ei ole vielä ohi. Aivan kerrassaan upean aurinkoisia ja lämpimiä (+ 20 ºC) pitänyt viikko tolkulla! Ihmetyttää vain, että miksi "keskellä kesää" lehdet kellastuu ja putoilee. ;) Täällä alkaa jo olemaan melko hieno puuruska.
Suunnitelmissa oli heti kauden alkuun, hyvänsään aikana, tehdä yön yli laavureissu. Täällä vaan on aivan ruutikuivaa, joten olemme mielenkiinnolla odotelleet metsäpalovaroitusta, koska joissakin naapurikunnissa se on jo annettu. Tänään metsäpalovaroitus annettiin tännekin. Harmi ettemme pääsekään yölaavulle, mutta hyvä että metsäpalovaroitus annettiin, sillä huomenna sitä olisi ollut metsässä liikkeellä jos jonkun näköistä makkaran käristäjää...
Olemme käyneet kovin sienestämässä karvarouskuja ja tatteja. Varsinkin rouskuja tuntuu olevan. Hilda on ollut mukana ja lähes joka reissulla pöllyttänyt useamman kanalinnun lentoon, joten riistan puolesta kausi näyttää lupaavalta.
Hilda piristyi silmissä, kun Onni tuli takaisin kotiin, mutta on se selkeästi yksinäinen. Kaikilla meillä on Kallea ikävä, mutta täytyy sanoa, että kahteen vuoteen saamme nyt nukkua pelkäämättä kohtauksia. Pikkuhiljaa poistunee myös säikähdys yöllisistä kolinoista. Jessus, että yksi ilta, kun luimme kirjoja sängyllä havahduimme hirveään rapinaan. Molemmilla kirjaimellisesti vatsat kääntyivät ympäri ja sydän hyppäsi kurkkuun! Onneksi Hilda oli vain pyörähtänyt nukkuessaan sängyn alle ja rapisteli sieltä pois.
Hildasta on kehkeytynyt melkoinen vahtikoira. Turhaan se ei ole haukahdellut yöllä vielä kertaakaan, aina pihalla on vieraillut joku. Ensimmäisellä kerralla poro, toisella orava ja viimeksi jokin keskikokoinen koira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!