sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Iltapilkki

Treeniaamupäivän lisäksi kävimme iltapilkillä:

Varikset veti Hildaa 6-0

Kalle ei turhia hötkyillyt

Kun variksista eikä Kallestakaan ollut leikkikaveriksi onneksi jäälle nousi särkiä...

Särkien lisäksi jäälle nousi kiiski sekä vain pari hassua ahventa Onnille 

Komea iltarusko


Dameja, variksia, harakoita...


Olimme aamupäivällä Hyvinkäällä järven jäällä treenamassa koirien kanssa. Meidän koirat ja Villen työkaverin saksanseisoja. Teimme hakua jäällä kahteen saareen. Hilda ja Kalle haki kulahtaneita variksia ja harakoita sekä ensimmäisestä saaresta myös dameja.

Kalle toimi Villen kanssa hienosti, ei mitään moitteen sijaa. Palautukset ja luovutuksetkin priimaluokkaa. Hildalta en vaatinut palautuksista muuta, kun että ne pitää tulla hyväksyttävälle taipparietäisyydelle. Ja tulihan ne. Joko ihan minun jalkoihin tai jopa käteen.

Toisen saaren viimeisen harakan haetutin Hildalla ohjauksella. Noin alo-luokan pituinen ohjaus sokkona jäältä saareen ja saaressa pienen matkaa pusikkoista rinnettä ylös. Hienosti meni!

(kuva by Ville)

Saksanseisojalla oli huomattavasti paremmat "eväät" eikä mitään p*skalintuja. ;) Hienosti toimi kaksivuotias uros hakuruudussa. Ja palautukset kauniisti istuen ohjaajalle.


lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pikkuset pilkillä

Vietimme lainalasten kanssa mukavan lankalauantaipäivän Saaren kansanpuistossa.

Jasmin 6,5 vee pilkkii.

Tomi 4 vee pilkillä. "Ei tule kalaa!"

Jihaa, riemukasta mäenlaskua!

Makkaran paistoa laavulla.


perjantai 29. maaliskuuta 2013

Keväinen kaupunkikierros

Ensimmäinen pääsiäinen sitten mökin oston (lokakuu 2008), kun olemme kotona emmekä mökillä Kainuun keväthangilla. Tänään nautimme ihanan aurinkoisesta ja lämpimästä kevätpäivästä kävelemällä mummulaan (n. 3,5 km/suunta). Koirat olivat vasta nyt ensimmäistä kertaa mukana mummun ja papan uudessa asunnossa. 

Ensimmäinen haaste maalaiskoirille oli kerrostalon ensimmäiset ulkorappuset, jotka olivat ritilää. Tosi inhat tassun alla. Seuraava haaste oli hissi. Hilda joutui elämänsä toiseen hissikyytiinsä Villen kanssa. Jalat oli koiralla kuulemma hieman tutisseet. Minä kiipesin Kallen kanssa portaat neljänteen kerrokseen, kun ei kaikki viitsitty survoutua pieneen hissiin yhtäaikaa. Olemme muutenkin päättäneet kulkea mummulaan portaista eikä ajaa laiskasti hissillä.

Mummulassa Helmi-kissa (joka ei edelleenkään ole kertaakaan edes vihjaissut haluavansa ulos!) haisteli varovaisesti tulijat. Pujahti jossain vaiheessa Kallen mahan alta ja yritti sohvalta mäjäyttää liian tunkeilevaa Hildaa tassulla kuonoon. Hilda ymmärsi vinkin ja jätti kissan rauhaan.

Maalaiskoirien haasteet jatkuivat, kun lähdimme mummulasta kotimatkalle. Hilda meni rappuset alas hyvin, mutta Kalle, vanha kerrostaloasuja, rupesi sekoilemaan. Se kulki portaat muuten hyvin alas, mutta ennen kerrostasannetta rupesi uikuttamaan ja toppasi. Ihan kuin se ei olisi uskonut, että parin askelman päässä oleva kiiltävä lattia on maata vaan pelkäsi putoavansa johonkin tms. omituista. Taputtelin lattiaa, että Kalle uskaltaa tulla ja näin pääsimme neljä kerrosta alas ja taas ikävien ritilärappusten yli ulos.

Maalaisten city-kierros jatkui ja kävelimme pääkatua pitkin kotiin nieleskellen autojen pöllyttämää tomua. Maalaiskoirat olivat citykelpoiset kävellen hienosti hihnassa. S-kaupan lumettomalta rinteeltä bongasimme ensimmäiset kevään merkit. Keltaiset leskenlehdet!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Koirapainia

Kävimme eilen taas siskoni ja Cindyn kanssa lenkkeilemässä. Metsäpolun pohja kestää vielä, kiitos yöpakkasten, vaikka päivän puolella onkin sunnuntaista asti menty hieman plussan puolelle (n. + 5).

Viime kerralla Kalle ei päässyt ollenkaan mukaan, koska remmissä pitäminenkin oli niin vaikeaa. Kalle tarrasi tassuilla heti Cindyyn kiinni karhun ottein, kun Cindy tuli vähänkin lähietäisyydelle. Ja Cindyhän tuli, ihan tahalleen. Naiset!

Nyt lenkki sujui hienosti. Tytöt painelivat menojaan ja Kalle tallusteli remmissä "tyytyväisenä". Ensimmäinen kerta, kun Kalle ei ollut kiinnostunut Cindystä. Vaikka Cindy jäi polulla Kallen viereen niin Kalle seisoi vain ja HAUKKASI LUNTA muina miehinä! 

Kahvittelun ajan Hilda ja Cindy sai vielä painia takapihalla ja räpsin niistä muutaman pikakuvan:

Menee ehkä hetki vielä ennen kuin patiolle pääsee kahvittelemaan...



Keppiä kanniskeltiin yhdessä tuumin, sulassa sovussa.


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Upeat ulkoilukelit


"MOI!

Mahtavat maaliskuun ulkoiluilmat senkun jatkuvat. Taas on pilkitty! Kaveri ei vaan ollut kauhean innostunut asiasta tällä kertaa, joten meikäläisen täytyi hoitaa homma kotiin ihan kahdella vavalla.

Aika väsyttävää hommaa...

Ehdin mä muutakin touhuta, kun vain pilkkiä:

Tutkin uusia mestoja, painein ja pyörein...

...nautin auringosta...

...kröhöm, ja sain pusuja & hellyyttä.

Kotiinviemisiksi saatiin Onni-kissalle lautasellinen pieniä ahvenia, jotka se pisteli ahmattina kerralla kitusiinsa! Melkein saatiin jotakin isompaakin, sillä isännällä räpsähti siimat poikki. Varmaan hauki jysäytti pilkin päähän!"

Terkuin,
Kalle

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Pilkkivät karvakuonot


"Olimme tänään aamupilkillä. Aluksi oli pilvistä, mutta pilkisti se aurinkokin lopulta. Kylmä tuuli vaivasi koko reissun!

Pilkinnän lomassa pistimme jäällä painiksi ja kanniskelimme särkiä ja pasureita ympäri järveä. Välillä pyörimme niiden päällä ja maistimmekin ehkä (salaa) hieman.

Saimme me sentään Onnille muutaman affenan maistipalaksi.

Terveisin
Hilda & Kalle

P.S Niin, ja mukana oli isännän ja emännän kaveri harjoittelemassa tuleviin pilkkikisoihinsa. Hällä olikin melko pullea 3,1 kg kalapussi. Me otettiin talteen vaan niitä raidallisia kaloja."

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kohtaus

Kalle sai eilen taas kohtauksen (3 viikkoa ja 4 päivää edellisestä kohtauksesta). Juuri sunnuntaina puhuttiin, että Kallen kohtauksesta on "jo" kolme viikkoa, että näinköhän se kohta tulee. Kiinnitettiin myös huomiota, että Kalle oli sunnuntai-iltana tavallista hellyydenkipeämpi. Kalle oikein vaatimalla vaati huomiota tunkemalla käden alle rapsutettavaksi.

Olimme juomassa aamukahveja n. klo 8.30. Kalle oli keittiön pöydän alla makoilemassa aamupalan ja takapihaulkoilun jälkeen. Kalle lähti pöydän alta rauhattomana haahuilemaan hetkeksi keittiöön, mutta palasi takaisin pöydän alle maate. Ehdimme epäillä Kallen rauhattomuutta, mutta samassa pöydän alta kuuluva rytinä kertoikin jo mistä on kyse.

Kohtaus oli kevyt eikä kestänyt kovin montaa minuuttia. Kalle meinasi krampata kylkiasennosta selälleen ja siinä liikkeessä pissa lensi kaaressa kohti kattoa! Kupeissa olevat kahvit ja itse kupitkin meni vaihtoon, kun ei voitu olla ihan satavarmoja mihin kaikkialle pissaa lensi!

Tällä kertaa ei tullut mattopyykkiä, mutta lattia ja koirapyykkiä kylläkin. Tumpattiin Kalleen varoiksi myös yksi stesolid-puikko, kun pelättiin, että kohtaukset tulevat taas ryppäissä. Yhdellä kohtauksella kuitenkin selvittiin tällä kertaa.

Soittelin jälleen kerran eläinlääkärille. Vielä on liian aikaista sanoa alkaako kaksi Barbivet tablettia pitämään kohtaukset pidempiä aikoja poissa, joten tilannetta tarkkailaan ja jatketaan samaan malliin. Hyvää on, että kohtaus oli lievä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Tuplamitalit

Aurinkoiset pakkasilmat jatkuvat. Öisin pakkanen kiristyy - 20 lukemiin ja päivällä se laskee nollan tuntumaan. Sunnuntaipäivääkin sulostuttanut aurinko oli aktivoinut monen monituista pilkkijää liikkeelle kotikaupunkimme mestaruuspilkkiin. 

Jäällä ei aluksi tuullut yhtään, joten pilkkikeli oli mitä lämpimin ellei ihan jopa kuuma. Harmiksemme puolen päivän korvilla rupesi tuulemaan, jolloin auringolle oli pakko kääntää selkä. Huppu piti vetää suojaksi ja yrittää paljain käsin tarjeta, vaikka sormia kipristi.

Kala ei ollut syönnillään. Sai tehdä melkoisesti töitä, jotta kaloja sai jäälle. Kalan nousutahti oli tyyliin yksi kala per yksi kairattu reikä. Kisaajia oli varmasti lähemmäs 50 ja vain kolmella oli yli kilon verran kalaa. Ville oli näiden paikkakunnan kolmen kovan kalamiehen joukossa ja pilkki kisasta pronssia! Minä onnistuin saamaan naistensarjassa hopeaa 425 g kalapussukalla.

Kyseessä oli kolmas kerta, kun olemme osallistuneet ko. kisaan. Muut osallistumisvuodet on olleet 2005, jolloin pilkein kultaa ja 2010, jolloin pilkein pronssia.

Onni teki ennätyksen kalan kerjäämisessä. Olin nylkemässä ahventa, niin Onni puri samalla pyrstöstä! Tällä kertaa ihan kaikki kalat ei menneet kissalle, vaan saimme keitettyä myös itselle pienen ja herkullisen ahvensopan.


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Tiukasti talvessa kiinni

Nyt pistää kyllä hieman mietityttämään, että mihin kuukausiin maaliskuu oikein kuuluukaan. Käsittääkseni se luetaan jo kevätkuukausiin, vaikka talvihan silloin vielä oikeasti on. Varsinkin meneillään oleva maaliskuu tuntuu jotenkin poikkeuksellisen kylmältä, kuten kaikki sääilmiöt nykyään tuntuvat aina olevan poikkeuksellisen jotakin. Eilen ja tänään pakkanen paukkui aamulla - 23 asteen keväisissä lukemissa, hrr.

Katselin viime vuoden kevätbongailuja, niin 21.3. oli ollut ensimmäinen oikein lämmin kevätpäivä (varjossa + 10 astetta) ja olimme bonganneet jo ensimmäiset pälvet, laulujoutsenet, telkät sekä nokkosperhosen. Vaikka kevät keikkuen tuleekin, niin miten en jaksa uskoa, että ensi viikon torstaina nokkosperhoset olisivat jo heränneet talvipiiloistaan. ;) Talvi tuntuu pitävän olemassaolostaan kiinni kysin ja hampain.

Pakkasista huolimatta olemme tiiviisti rämpineet metsäpolkulenkkiä. Polulla on ollut mukana vieraitakin. Yhtenä päivänä siskoni ja kultainen Cindy ja eilen yksi ystävättäreni. Harmittaa, etten taaskaan muistanut Cindy-lenkille ottaa kameraa. Tuijotellaan sitten tuleen. Eli ohessa kuva makkaranpaistonuotioltamme viime lauantailta, kun teimme Hildan ja Kallen kanssa hiihtoretken aurinkoiselle järven jäälle makkarapaketti, sinappi ja muutama klapi iloisesti repussa keikkuen.

Nuotiomakkara maistui jotenkin extra hyvältä pitkästä aikaa, ja tuleen oli lumoavaa tuijotella. Aurinkokin lämmitti niin keväisesti.



tiistai 12. maaliskuuta 2013

Arkitokoilijat

Tämä "metsäläisporukka" lähti eilen koirien & ihmisten ilmoille pitkästä aikaa. Kallen kasvattajan arkitoko- ja nometreenit alkoivat, vihdoinkin! 

Osallistuimme näin aluksi vain tunnin tokotreeneihin, jotta metsäläiset saivat "kuriin palautuksen". Koirat kävivätkin ihan ylikierroksilla, kun saavuimme treenipaikalle. Hildan tasajalkapomput yläilmoihin hipoivat korkeusennätyksiä ja molempien koirien vinkukonsertti oli melkoinen... Luulen, että teki erittäin hyvää, ettei dameja sotkettu innostukseen mukaan nyt ollenkaan.

Kallehan on niin konkari, että se ei tainnut mennä Villen ohjauksessa halpaan missään liikkeessä. Kallen menon seuraamisesta tulee hyvä mieli, koska sillä on nii-in tekemisen riemu tallella ja silminnähden havaittavissa! ;)

Hilda pysyi hyvin paikallaan, mutta kun hänen viereensä tuli täti asettelemaan omaa koiraansa paikalleen, niin Hildan oli ihan pakko ruveta nuuhkimaan tätiä. Viereisistä koirista Hilda ei ollut moksiskaan, mutta täti oli aivan vastustamaton...

Koiria "kiusattiin" myös namin jättö tehtävällä. Ensin omistajan vierellä maassa olevien namien ohi ja sitten luoksetulona namien yli. Alkuun näytti siltä, että kun Hildan vuoro tulee, niin hyvä hyvä, kaikki namit on jo syöty. ;) Mutta jäi nameja maahan vielä Hildankin kiusaksi. Hilda juoksi kuitenkin nameja haistamatta suoraan niiden yli minun luo. Kalle rynni Villen luo ohjuksen lailla, kun Ville rapisteli varmistukseksi taskussaan lihapullapussia!

Luoksetulo tehtiin myös toiseen suuntaan nyt kuitenkin niin, ettei nameja enää ollut maassa. Kalle juoksi taas vauhdilla paikan yli, vaikka lihapullapussia ei rapistettukaan. ;) Hilda meinasi entisen namipaikan kohdalla hiljentää, mutta lisäsi vauhtia, kun huusin uudestaan tänne!

Näin alkoi pehmeä lasku treenikevääseen, sillä ensi maanantaina ei ole ohjattua treeniä. Sitä seuraavaa maanantaita odotellessa.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Silmiähivelevä sunnuntailounas

Tilatunnelmia (klikkaa kuvakollaasia, niin näet isompana)

Joitakin yksityiskohtia

Men vilken Veranda!

Tätä postausta en saa millään aasinsillalla nivottua tämän blogin aihepiiriin, joten ohi aiheen mennään niin että rytisee. Minulla on kuitenkin "pakottava tarve" jakaa nämä kuvat upeasta tilasta. Kyseessä on meidän eilinen ruokapaikka, jossa nautimme maittavan lounaan kahden suvun perhepiirin kesken, joita viime kesänä solmittu avioliitto yhdistää. 

Vanha kartano oli aivan huikaisevan ihanasti sisustettu, eikä ruoassakaan ollut moitteen sijaa. Päin vastoin, herkullista "kotiruokaa"!

Kiitos vielä tätäkin kautta mummulle mahtavasta ideasta ja toteutuksesta! 
Onnea ja haleja vielä kerran tuoreelle hääparille!


torstai 7. maaliskuuta 2013

Vaaniva peto




Tihtailin kameralla tänään lintulaudan vieraita mm. kuvassa patsastelevaa punatulkku-ukkoa. Yhtäkkiä kaikki siemensiepot katosivat ja syykin paljastui puskista. Onni oli naamioitunut väijymään ruokailijoita!



Kotvasen kuluttua linnut palasivat pahaa avistamattomina takaisin ruokailemaan. Olisikohan Onni jonkun vartin verran väijynyt piilossaan ennen kuin syöksyi ripeällä pompulla lintulaudalle lennähtäneen talitintin kimppuun. Arvaat varmaan kuinka kävi? 



No juu, tintti säilytti henkiriepunsa ja kissa jäi tyhjin kynsin. Enkä minä saanut tilannekuvaa, koska olin kyllästynyt varmaankin parin minuutin jälkeen kamera iskuvalmiina odottamaan kissan hyökkäystä.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Vauhtihirmu & auringonpalvoja

Hilda kaahaa kieli keskellä suuta!

Vaihtelevat kelit senkun jatkuvat. Maanantaina mittari näytti järkytykseksi - 22 astetta! Seuraavana aamuna enää - 4 ja tänään on oltu taas jo plussan puolella eli + 5, mutta armoton tuuli! 

Kalle nautiskelee valosta ja lämmöstä.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Leppoisa sunnuntai

Jännä auringon halo oikealla. Ei sentään meteoriitti kuten Venäjällä.

Ehdimme tehdä eilisen hiihtolenkin järvenjäälle ennen kuin lounaasta levisi tännekin melkoinen lumipyry. Lunta tuli varmasti sellaiset 10 cm lisää!

Lumimyrskyn jälkeen aamu valkeni aurinkoisena, mutta tuulisena. Käytiin koirien kanssa rämpimässä auki meidän tunnin metsäpolku. Polun pohja meinasi parina päivänä viime viikolla plussakelien vuoksi pettää, mutta nyt pakkasilla se kestää taas hyvin kulkea.

Myöhäisiltapäivästä kävimme vielä koirien kanssa pilkillä. Saimme Onnille muutaman raitapaidan. Onni onkin saanut tänään herkkuruokaa: lampaan lihaa ja nyt vielä ahvenia. Teimme tänään sunnuntaiherkuksi lammaspataa. Kissa singahtaa nykyään heti paikalle, kun kuulee, että veitsiä ja leikkuulautaa aletaan kaivamaan esiin. Sen jälkeen kissa kyörää niin mahdottomana, että sille on pakko antaa lihaa. No, olisihan se kerjäämättäkin toki saanut. Koiratkin sai.

Ville pilkkii ja koirat telmuaa.


lauantai 2. maaliskuuta 2013

Vauhdin hurmaa!


Vaihtelevia kelejä pitänyt tällä viikolla. On satanut vettä, on satanut lunta, on ollut pakkasta ja suojaa. Maanantaina aamulla oli pitkästä aikaa reippaammin pakkasta eli -12. Eilen päivällä mittari kohosi kevätauringon porotuksesta takapihan terassilla jo + 10 asteeseen! Tänään aamulla pakkanen paukkuikin -17 asteen lukemissa!

Lähdimme aamupäivästä hiihtolenkille järvenjäälle, kun pakkastakaan ei ollut enää kuin hieman reilu - 10 astetta. Mennessä napakka tuuli puri kirpeästi poskipäihin, mutta tuulen suojassa oli upea hiihdellä. Suksi luisti lähes itsekseen! 

Lumipeite kantoi koirienkin anturan alla. Koirat nauttivat, kun pääsivät kunnolla juoksemaan aakeelle laakeelle! Mahtava reissu, näitä kelejä ja hankikantoja lisää kiitos!