Muistoissa

BH Omskakas Inom Kort "Kalle"

24.1.2005 - 21.8.2013

rotu: käyttölinjainen kultainen noutaja

emä: Omskakas Extra Bra

isä: SEVCH Holway Odin

kasvattajat: Sari Alho & Jyrki Halme

Kalle saapui meille 4-vuotiaana "ottopoikana" maaliskuussa 2009. Kalle tuli heti hyvin juttuun Onni-kissan kanssa sekä meidän 10 vuotta vanhan Wilma-flatin. Kallen ja Wilman tuttavuus jäi kovin lyhyeksi, sillä Wilma siirtyi tähdeksi taivaalle kesäkuun alussa 2009.

Kalle tutustutti meidät lajiin, jota olen aina ihaillut eli NOMEen. Muistan ne lukuisat kerrat mm. Riihimäen erämessuilla, kun olen haltioituneena katsomossa ihaillut koirien työskentelyä. Ja nyt yhtäkkiä minulla oli käsissäni koira, joka pystyi samaan! ;)

Ei ole helppoa kouluttaa koiraa pennusta pitäen, mutta ei ole myöskään helppoa astua saappaisiin, jossa sinulla on koira joka osaa, mutta itse et osaa lajista mitään. Parasta ja pahinta komiikkaa on ehdottomasti katsoa videoklippejä ensimmäisistä ohjauksistani. :D

Kallen kanssa tuli käytyä WT-kokeessa ja muutamissa NOME-kokeissa. Kesällä 2010 saimme melkein ALOkas luokan kirkastettua AVO-luokkaan, mutta Kalle peijooni ilmeisesti hautasi jäljen kanin...

Kalle toimi hienosti kanalintumetsällä. Aluksi liian karkottavana, mutta saimme hiottua hieman malttia kuumumiseen metsästystilanteissa. Mieleenpainuvin metsästystilanne on Villen ensimmäinen metsosaalis vuonna 2010. Kuulimme Kallen hätyyttävän isoja lintuja lentoon. Jäimme odottelemaan, että ajaako se niitä siellä vaan omaksi ilokseen vai mitä tekee. Kohta Kalle ilmestyy meidän luo ja lähtee johdattamaan meitä metsopaikoille. Kallen vaakatasossa vihmova häntä antoi Villelle merkkiä, että nyt on metsot lähellä. Kohta jo puusta rysäytti metsopoika lentoon ja Ville pudotti sen hienosti kenttään. Kalle nouti tomerana metson Villelle. Upeaa yhteistyötä, kertakaikkiaan!

Kesällä 2011 Kalle alkoi saamaan outoja kouristelukohtauksia. Tiheneville kohtauksille ei löytynyt mitään selitystä, joten päätelmä oli epilepsia. Kallen sairauden myötä "kilpailu-ura" jäi taa emmekä enää uskaltaneet käyttää Kallea sorsastuksessa. Viimeiset vuodet Kallen kanssa harrastettiin omaksi ja varsinkin Kallen iloksi NOMEa sekä maalinnunmehtuuta. Kalle niin rrrrrrrakasti noutaa dameja ja riistaa!

Kalle sairasti epilepsiaa reilu pari vuotta. Alkuun lääkkeet hieman auttoivat, mutta sitten elo epilepsiakohtauksien kanssa kävi toivottomaksi. Lääkkeet kuluttivat Kallen maksaa ja munuaisia sekä tekivät koiran aivan pökkyräiseksi, mutta ilman lääkkeitä tulivat rajut kohtaukset. Teimme raskaan päätöksen päästää Kalle autuaimmille metsästysmaille elokuussa 2013.

Aurinko laskee, jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä Kallehin.