Nämä metsästystapahtumat alkavat olla kohta kuin paroni von munchausenin tarinoita, mutta tänään ei ammuttu laukaustakaan ja taas saatiin riistaa.
Kaikki alkoi siitä, kun napuri oli ampunut teeren tarviten koiraa sen löytämiseen vanhasta, taimettuneesta heinäpellosta. Hildan ollessa haussa äkkäämme jonkun mönkivän heinikossa meitä kohti. Ensimmäiseksi mieleen juolahti, että kuikkana alas tullut teeri onkin haavakko. Mönkijä osottautui kuitenkin metsäjänikseksi. Hilda osui kohdille ja sai napattua jänön kiinni!
Outo jänis, kun tuollalailla saaliiksi antautui eikä pötkinyt pakoon. Liekö jotenkin vammautunut. Mä ehdotin naapurille, että se ampuikin jänistä eikä teertä. Voi että oli naapurilla hetken hauskaa. Ai että hän, erämaan kettu, ampui kolmesta metristä ilmasta jänistä! Naapuri pisti ehdotukseni minun lisääntyneen sienien syönnin piikkiin. ;)
Löysihän se Hilda jänisepisodin jälkeen vielä poikateerenkin heinikosta.
Tänään satoi ensin vaakatasossa kasvoja piiskaten rakeita. Sitten ne muuttuivat osittain lumihiutaleiksi ja rännäksi! Tänään olikin tosi kylmä (+ 2 ºC) ja tuulinen päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!