Hilda pääsi eilen aamujaagiin, kun näytti latvalinnustuskeliltä, vain sumu puuttui. Tosin ennen erälle lähtöä Hilda teki oman lenkin. Oli puolituntia pois! Sanoin jo, että jos ei tule, kun olen "pihanperällä" käynyt, niin lähdemmekin Halin kanssa ja Hilda saa palata tyhjään taloon. Naapurista alkoi kuitenkin kantautua koirien haukku. Ville hurautti autolla katsomaan Hildako koiria haukuttaa. Siellähän Hilda oli tonkinut ulkovessan nurkkia huulia lipoen... Koska Hilda yhytettiin rysänpäältä, sai se niska-persotteisen vahvistuksen autoon menossa!
Passipaikalle kävellessä törmäsimme kauden ensimmäisiin riekkoihin. Hilda nosti neljä riekkoa ilmaan suo-ojan penkalta. Lähti niiden perään, mutta kääntyi pillistä heti luo! Palatessa haistoi, että yksi vielä jäi ja tonkkasi senkin lentoon aivan Villen edestä. Riekko hokasi Villen säikähtäen, että nyt lähti henki ja kääntyi vaakakierteellä, rintalihat hetken pullottaen, toiseen suuntaan. Huikaisevan komea näky, joka piirtyi iäksi verkkokalvoille. Riekot toki säästivät henkiriepunsa, koska ovat rauhoitettuja.
Suuri virhe, ettei pentu päässyt aamumetälle ja jäi vielä työpäivän verran yksinään. Näytti, että eihän tämä paha ole. Hieman luettu lehtiä ja painittu karhun kanssa...
...mutta pentu hiivatti soikoon oli mennyt järsimään meidän komeat retro sohvat!
Iltapäivällä oli tuholaisen vuoro metsästellä. Hienoja irtoamisia, vaikka varvukkokin oli paikoittain yli puolen välin koiraa. Harmiksemme teimme Halin kanssa ihan tyhjän lenkin, ei linnun lintua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!