keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Minkkiloukulla

Meni yöunet, kun kävimme pennun vinkunasta aamupisulla koko porukka. Naapurin koirat haukkuivat villisti muutoin aivan äänettömässä yössä. Toivottavasti ei suurpedot pyöri nurkilla. Jäimme pihalle ihailemaan taivaalla leiskuvia revontulia! Siinä pohjolan taivaankantta ihaillessa ja susia pelätessä kaikkosivat yöunet. Sängyssä pyöriessä mieliin nousi eilinen päivä:

Voi hiivatin, hiivatin hiivatti! Pentu oli eilen rouskuttanut kahden punaisen retron nojatuolin käsinojat! Meni koko mökin sohvakalusto vaihtoon. No, maallistahan se vain on... Hali kylläkin joutunee olemaan yksinoloajat tästälähdin eteisessä... Nyt ei edes ollut kyse siitä, etteikö sen kanssa olisi puuhattu. Puuhattiin aamulla, päivällä työpäivän välissä ja työpäivän jälkeen olisi puuhattu, ellei olisi käpy palanut ja komennettu koiria ulos mökistä niin, että molemmat otti ritolat. 

Tarkoitus oli lähteä vielä iltametälle, kun keli oli upean tyven, aurinkoinen ja kuulas, mutta metsästyskoirat olivat ties missä. Ville lähti rannasta katselemaan koiria, mistä ne löytyivätkin. Hilda tuli sievästi kotiin. Halikin jonkunmatkaa, mutta sitten oli karannut taas. Mä kävin sitten jonkunajan päästä Halia etsimässä. Huutelin sitä rantaan johtavalla polulla. Jostain se juosta vilisti luo.

Villellä ja Halilla on nyt riita. Hali otti varmaan nokkiinsa sen mökistä ulos rähjäämisen, kun ei varmasti yhdistänyt sitä enää tihutöihinsä. Ne jätti molemminpuolin eilen toisensa huomiotta. Saa nähdä miten tämä mökötys päättyy.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Teimme eilen mukavan aamulenkin:
Kävimme minkkiloukut tarkastamassa molempien koirien kanssa. Hilda oli alkumatkan kiinni, jos olisi Halille löytynyt haukuttavaa. Niityn takakulmasta, rantametsikön laidasta, Hali pöhäytti lehtokurpan ilmaan. Lensi mahtiampumahollilta ohi, mutta mehän ei Halille ammuta lentäviä...




Hali ilmiantoi meille minkin pesäkolon haukkumalla!

Loukkukierroksen jälkeen kävimme aamusaunassa ennen työpäivää. Hali oli ulkona touhuamassa. Saunan kuistille kantautui Halin heleä haukku samoilta suunnilta mistä kurppa oli pöllytetty. Ville jo suunnitteli kylpytakkisillaan haulikon hakua mökistä ja haukulle hiipimistä. Kuului kuitenkin linnun lähdöt ja haukku lakkasi.

Halia ei alkanut ilmaantua mökille, joten Ville lähti katselemaan mihin touhupatukka on viipottanut. Siellä se oli rannassa touhunnut minkkiloukun melkein veteen! Halin "haukkunurkassa" oli kuulemma pyyt pillittäneet villisti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!