Onnilla on varmaan verikorva. Sen korvanlehti on päältä tyynymäisen pullea. Ja sisältä korva on täynnä mustaa töhnää. Ei olla huomattu, että se olisi mitenkään raapinut tai ravistellut vaikkuista korvaansa, mutta siitä varmaan tuo verikorva on aiheutunut. Se on todennäköisesti eläinlääkärikeikka, kun kotiudumme. Yritin putsata vaikkua Onnin korvasta, niin sain äkäistä kynttä samantien. Verikorva saattaa parantua itellään tai sitten vaatii puhkaisun.
Ja minä olen kipeä. Eilen henkitorvi tms. oli aivan tulessa ja varsinkin yskiessä maistui veri suussa... Nyt henkitorvi on kunnossa, mutta nenä on aivan tukossa ja päässä humisee. Olis nyt muutaman päivän pysynyt lentsu pois, sillä on pidellyt niin hienoja ilmoja, että vaikka pahaa tekee, niin ei voi olla hiihtämättä. Buranan voimalla, rauhaksiin.
Tänään aamusta hiihdimme pikkulenkin koirien kanssa ja iltapäivästä uudestaan. Iltapäivästä hiihtelimme lammelle kalaan. Koirilla oli hauskaa telmuta jäällä ja me nostimme mukavassa auringonpaisteessa, mutta navakassa tuulessa tuliaisia kissalle ja itselle soppakaloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!