Haltsu ja Hiltsu treenaa

Tänään illalla huristin Hildan kummikasvattajan treeneihin Lohjalle Halin ja Hildan kanssa. Ensin oli Halin vuoro tokoilla. Paikalla oli yhteensä kahdeksan koirakkoa, jotka taisi kaikki muut olla flatteja, paitsi Hali ja yksi 4 kk ikäinen kultsu.

Halilla oli aluksi taas melko paljon painavaa asiaa kerrottavana kanssa treenaajille, mutta rauhoittui kummasti treenien edetessä, kunnes taas alkoi loppua kohden hieman herpaantumaan. Teimme seuraamisia, ohituksia yms. Hali meni sievästi ohitukset ja malttoi jopa jäädä istumaan paikoilleen toisen koiran viereen, kun itse olin remmin mitan päässä koirasta. Hali istui myös nätisti aloillaan, minä remmin mitan päässä, kun muut koirakot kiersivät Halia ympäri.

Hali tunnin treenien loppusuoralla.

Halin jälkeen oli Hildan vuoro treenata nomea. Hildankin ryhmässä treenasi kahdeksan koirakkoa, joista kaikki muut flatteja paitsi yksi kultainen ja yksi labbis. Ensin teimme motivoituja ohjauksia niin, että veimme kymmenen damia koirien nähden lumipenkkaan pököttämään. Koirat lähetettiin hakuun auratulta alueelta, mutta välissä oli lumipenkka ja aurattu tieosuus ennen damien olinpaikkaa. Allaolevassa kuvassa lähetyspaikka on siis numeron 1. kohdalla ja damit ovat nuo kymmenen rinkulaa.

Hilda teki myös varmasti ensimmäistä kertaa ikinä sivulle lähetyksen. Koira istui siis sivusuunnassa haettaviin dameihin ja lähetin Hildan "vasen" käskyllä ja ruumiin elekielellä vasemmalle noutoon. Muuten hyvin, mutta Hilda ei lähtenyt ihan suoraan vasemmalle vaan tuli hieman minua kohti ennen vasemmalle kaartamista.

Tämän jälkeen siirryimme toiseen lähetyspaikkaan (piirroksessa kohta 2.) ja lähetimme koirat sokkona hakemaan sivussa olevia dameja. Hildalla ei siis ollut tietoa, että damit on sinne viety, mutta se näki muutaman koiran käyvän siellä ennen omaa vuoroaan. Hilda meni hienosti eteen-käskyllä damien lähistölle, mutta ei jotenkaan äkännyt kuitenkaan niitä. Lähetin toisen kerran Hildan hieman lähempää, mutta Hilda kaartoi damien takaa vanhoille damipaikoille, jonne olikin jäänyt vielä yksi dami ja etsi sen minulle, vaikka yritin rääkyä sitä takaisin... Hildan karkumatkaa kuvaa piirroksessa tuo punainen viiva. Hilda oli vissiin laskenut, että kymmenen sinne vietiin ja yhdeksän haettiin... Lähetin Hildan sitten vielä kolmannen kerran vielä lähempää ja niin, että kävin näyttämässä, että katso torrukka täällä on dami. Jo tuli tämäkin talteen, huoh.

Hildan hoopoilut jatkuivat seuraavissa linjoissa, jotka teimme toisaalle. Damit oli niin lähekkäin, että Hildalle tuli suuri himo vaihtaa ja valikoida dameja. Tähän meidän pitää nyt tosissaan paneutua Hildan kohdalla, että saamme karsittua tuon hiivatin vaihtamisinnon pois.

Sekoilusta huolimatta, oli kiva treenata koiruuksien kanssa!

Hilda odottelee nätisti omaa noutovuoroaan.