Tässä linkki blogikirjoitukseeni, jonka kirjoitin mummun ja papan omakotitalon ulkokissasta, joka 20 päivän karkureissun jälkeen halusi asua sisällä uudessa kerrostaloasunnossa, eikä sen koomin enää pyytänyt ulos. 14 vuotias Helmi-kissa alkoi kuitenkin kikkaillla parvekkeella ja nyt sillä oli huonot seuraukset. Helmi oli sunnuntaina pudonnut parvekkeelta eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydetty, kun vasta eilen. Helmi löytyi kuolleena kerrostalon nurkalta. Varsinkin mummun suru on suunnattoman suuri. Tsemppiä mummulle ja hyvää matkaa Hemppa kissojen taivaaseen, jossa hiiret ei lopu kesken!
Näistä raskaista aiheista sitten hieman iloisempiin. Hildaa kävi eilen illalla moikkaamassa kaveripariskuntamme seropipentu Tara (hieman reilu 2 kk). Hilda ei ole nähnyt pentukoiria sitten kun itsekin pentuna sisarusparvestaan lähti. Hildalla nousi ensin selkäkarvat pystyyn innostuksesta ja hämmennyksestä, että mikä tuo pieni pallero on. Sitten jo nuuhkittiin iloisesti. Kuten arvatakin saattoi, niin Hilda ei ollut pennulle yhtään vihainen. Hieman turhan innokas Hilda olisi ollut leikkimään ja painimaan, joten sitä ei voinut päästää irti remmistä ettei se jyrännyt tankin lailla pientä alleen.
Onni oli takapihalla rentoutumassa, kun pentu pelmahti pihaan. Onni ei ole meillä käyneistä koirista ollut yleensä moksiskaan, mutta pennulle se köyristi selkää ja livisti heti sisälle piiloon. Saas nähdä miten Onni reagoi meille tulevaan pentuun. Ja Hildakaan ei taida vielä tietää, että kohta tuollainen pieni naskalihammas on kokoajan kimpussa!
Tara ja Hilda.
Oli jo liian hämärää, joten nopeasti liikkuvista koirista oli mahdotonta räpsäistä pikaisesti kunnon kuvaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!