perjantai 7. maaliskuuta 2014

Hildalle "pikkusisko"

Viime vuonna, loppu syksystä, päätimme ryhtyä vihdoin ja viimein tuumasta toimeen eli toteuttamaan meidän, ja varsinkin Villen, pitkäaikaista haavetta suomenpystykorvasta. Pentueet tuntuivat olevan kiven alla, ja vihdoin kun löysimme yhden, sieltä ei riittänyt narttua meille. Uros olisi ollut tarjolla, mutta pysyimme lujina sukupuolen suhteen emmekä heltyneet uroksen edessä.

Vuoden alusta asti olemme olleet jonossa narttupentuun useammallekin astutetulle nartulle. Odottavan aika on käynyt tammi-helmikuussa todella pitkäksi. On täytynyt jännittää ensinnäkin onnistuiko astutus, odottaa pentuja syntyväksi ja miettiä montako niitä syntyy, ja varsinkin montako niistä on narttua. Ja kuinka monelle narttupentua jonottavalle riittäisi pentu?

Ensimmäinen odottamamme pentue syntyi maaliskuun alussa. Heidän nettisivuilta bongasin, että pentuja oli syntynyt viisi, joista peräti neljä narttua! Pieni toivonkipinä alkoi kyteä, mutta yritin hillitä sitä roihahtamasta liekkiin, kunnes eilen illalla räjähti! Kasvattaja soitti ja ilmoitti, että meille on alustavasti varattu narttupentu, jos olemme vielä kiinnostuneita.

Olemme viiden viikon päästä menossa katsomaan pentua, jolloin mahdollisesti lyömme kaupat lukkoon. Nyt jännittää, meille todennäköisesti tulee kuin tuleekin uusi metsästyskaveri! Tässä linkki pentuihin, joista yksi saattaa tulla meille!


4 kommenttia:

  1. Oi, ihanaa odotusta koko perheelle! Kyllä koira aina kaverin tarvii :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Ja kyllä, koira tarvii kaverin. :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä Tiina, ihanan jännää on. :)

    VastaaPoista

Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!