Kuten vanhan blogin bloggauksesta pystyi jo päättelemään, niin olemme siis etelässä. Kohta kuitenkin matka jatkuu takaisin pohjoiseen maalinnun mehtuuseen.
Meillä on omenoita niin, että nuori puu sortuu painon alle kuten kuvasta näkyy! Viime vuonna meille ei syystä tai toisesta tullut oikeastaan ollenkaan omenia, mutta nyt niitä on. Mummu kävi tänään hakemassa kömöllään olevasta puusta neljä muovipussillista (!) valkeakuulaita, ja vielä sinne jäi vaikka kuinka paljon.
Omenoiden lisäksi meillä on sähköt, juokseva vesi ja erinnäisiä muita mukavuuksia. Suihkusta tulee vettä niin, että hyvä ettei sinne huku! On se nyt hetken aikaa mukavata, kun tiskikone tiskaa ja pyykkikone pyykkää sillä aikaa, kun itse tekee jotain tähdellisempää. Johan me kolme kuukautta kannoimme vettä, nyrkkipyykkäsimme sekä hortoilimme ensin kesäyönauringossa ja sittemmin myrskylyhtyjen valossa syys pimeässä, joten on se ollut hieno palata "sivistyksen pariin", vaikka ikävä jo mökille alkaa olemaan...
Kävimme koirien kanssa lenkkeilemässä 2-tien varrella. Keskustelu oli melkein mahdotonta, kun automelun yli joutui lähes huutamaan... mökillä ainut melusaaste on traktorin ääntä muistuttava naapurin agregaatti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!