lauantai 5. tammikuuta 2013

Hilda fasujahdissa

Hiltu ja muutama noudettu fasu

Meillä herkutellaan lähipäivinä fasaanipaistilla, sillä olin eilen Hildan kanssa ensimmäistä kertaa fasaanijahdissa koiraohjaajana. Hyvin jaksoin buranan voimalla, vaikka flunssa iski pari päivää sitten. Erehdyin eilen jopa luulemaan, että nuha meni jo, mutta tänään niitetään eilistä kauraa. Nenä on aivan tukossa ja pää kuin haminan kaupunki.

Hilda on tähän mennessä noutanut vain pakasteesta sulatetun fasaanikanan ja muistaakseni vain kerran. Luotto Hildaan ei siis ollut kauhean suuri ja lähtökohtaisesti oletin, että jahtimme loppuu lyhyeen eli niin sanotusti hyvin äkkiä poistumme takavasemmalle ja karautamme kesken jahdin noloina kotiin...

Jahti ei kauhean kunniakkaasti käynnistynyt, sillä Hilda sinkaisi ensimmäisessä noudossa aivan toisaalle kuin olisi pitänyt. Kaahasi siellä tovin omapäisesti kuuntelematta huutojani tai pillityksiäni. Tuli sieltä sitten tuokion kuluttua ja nappasi matkalla fasaanikukon suuhunsa.

Sen jälkeen Hildalle kutakuinkin aukeni, ettei täällä kuulu mielivaltaisesti juoksennella, vaan noudetaan pudotettu lintu. Ensimmäiselle passipaikalle meille tuli parhaiten lintuja ja Hilda pääsikin tekemään monen monta peräkkäistä noutoa.

Kaikenkaikkiaan noutoja tuli neljälle passipaikalle yhteensä parisenkymmentä. Hilda teki siis päivän aikana enemmän riistanoutoja oikeassa jahtitilanteessa kuin koko lähes kolmen ikävuotensa aikana yhteensä! Palautuksista suurin osa tuli ihan perille asti tai ainakin taippareissa hyväksyttävälle etäisyydelle, myös haavakot.

Kahdessa viimeisessä noudossa Hilda kuumui liikaa. Fasaanikukot jäivät pirteiksi haavakoiksi ja lähtivät pitkillä koivillaan juoksemaan. Hilda joutui ajamaan niitä oikein tosissaan takaa, ja syöksymään kimppuun, että sai napattua kukon kiinni. Siitä Hilda taisi keksiä, että niitähän onkin mukava jahdata! Kaksi viimeistä palautusta menikin sitten hieman makaaberiksi jahdiksi, kun Hilda leikkijahtaa fasaania ja minä Hildaa... Ilman tuota lopun, ehkä jopa pienoista katastrofia, antaisin Hildalle koko päivän työskentelystä lempeästi kasi miinus. Nyt annan ehkä kuitenkin vain seiska miinus, vaikkakin:

a) olimme jahdissa koko päivän eli n. 6 h
b) emme rikkoneet yhtään riistalintua, vaikka otteet loppua kohden kovenivat
c) noudimme myös haavakot
d) noudimme myös isot fasaanikukot
e) emme vinkuneet häiritsevästi
f) osallistuimme ensimmäisen passipaikan jälkihakuun ja löysimme fasaanikukon
g) emme pilanneet seuraavien passitusten ajoja tai koko fasaanijahtia...

Kiitos Sarille ja Jyrkille, että kehtasitte ottaa meidät mukaan sekä Jyrkille & Somalle Hildan vierustuesta jahtitilanteessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä tassunjälkesi kommentteihin, kiitos! / Leave your paw mark to the comments, thank you!