Hakukoneet

Tänään olisi ollut Kallen kasvattajan ryhmätreenit, mutta Hildalla alkoi alkuviikosta juoksu, taas.

Teimme kuitenkin metsäisen aamulenkin yhteydessä koirille melko laaja-alaisen hakuruudun ylärinteeseen. Vein kymmenen damia alueelle, jonne lähetimme koiria hakuun vuorotellen. Hilda sai kunnian aloittaa ja Kalle lopettaa.

Hilda löysi neljä ensimmäistä vaivatta. Kolmen ensimmäisen palauttaminen tarvitsi hieman äänellistä vahvistusta, mutta neljäs palautettiin suoraan käteen ilman, että ohjaajan eli minun tarvitsi päästää pihaustakaan!

Dameja oli siis enää kaksi hakuruudulla, kun lähetin Hildan viidennen eli viimeisen kerran hakuun. Se haki jonkin aikaa, mutta ei saanut damista vainua ja palasi tyhjänä takaisin. Taisin vielä kerran lähettää, kun kuulimme metsästä ääniä. Joku mies tuli "puudelinsa" kanssa treenipaikalle. Hänen koiransa kuulemma "niin tykkää tervehtiä ja tutustua". Siinä ne sitten hetken nuuskivat Kallen kanssa ennen kuin jatkoivat matkaa. Hilda olisi myös halunnut koiruutta haistelemaan, mutta pysyimme lähetysalueella.

Häiriö ei kuitenkaan hämännyt Hildaa, vaan koiran jälkien nuuhkimisen sijaan Hilda ampaisi lähettämääni suuntaan ja palasi hakualueelta dami suussaan minun luo!

Kalle haki myös neljä ensimmäistä damiaan aivan vaivatta, loistavalla työskentelyllä. Alueen viimeisen damin Ville kävi hakemassa Kallen kanssa yhdessä.

Olimme kyllä koko porukka yhtä hymyä aamulenkiltä palattuamme. Uskaltaisinko toivoa, että hakuruutu sujuisi jo variksillakin yhtä hienosti Hildan osalta...