tiistai 31. maaliskuuta 2015

Näätäjahti

Olimme tänään ensimmäisessä näätäjahdissa ikinä. Halin kanssa tietenkin ja omalla palstalla, missä näädän jälkiä olemme silloin tällöin havainneet. Keli ei ollut mitä parhain. Lunta työnsi lisää kohtalaisella koillistuulella, mikä aukeilla paikoilla tuntui enemmänkin navakalta, mutta metsän siimeksessä oli ihan siedettävä. Lämpötila oli aavistuksen plussan puolella ja uusi lumi tietenkin pakkaantui metsäsuksen pohjaan. Hiihtäminen oli siis kävelyä suksilla, sillä suksi ei luistanut edes alamäessä!

Villen sanoja lainatakseni kiteytän koko näätäjahdin, että olisi se ollut kumma, kun en eläessäni ole näätää nähnyt, että se olisi juuri nyt näyttäytynyt. No ei näyttäytynyt juu, eikä nähty muita tuoreita jälkiäkään kuin oravan. Hiihtelemään lähtiessä näimme ensin muutaman teeren lähtevän ja sitten teeritokan! Hali tapaili hieman mustalle teerelle haukkuakin.

Reipas Hali hankikannolla töitä paiskimassa.

Kuva ei ihan tee oikeutta, mutta karhu oli selkeästi viidellä kynnellä raapinut mäntyä. Ihmettelin ensin, että kuin muka näin matalalta, mutta Ville huomautti, että mehän ollaan hangen päällä toistametriä korkealla. Aivan.

Ensi vuonna sitten paremmalla onnella näätäjahtiin, sillä näätää ei enää tämän päivän jälkeen saa metsästää. Höh.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Metri lunta!

Ajelimme tänään halki puolen Suomen mökille koko matkan melko ikävän talvisessa kelissä. Kotona jo syyskylvöt ehtivät vihertää, mutta ystävätär lähetti kuvan miten maa oli muuttunut tämän päivän kuluessa valkoiseksi kotopuolessakin. No, täällä mökillä on lunta sellaisen metrin verran! Mökin katon tikkaat oli tulleet molemmin puolin putoavan lumen ansiosta alas ja mökin oven edessä on toista ellei jopa kolmatta metriä lunta! Tallin ovi on puoleen väliin lumessa eli veskiin pitäisi huomenissa yrittää kaivaitua tallin päätystä.

Ikävä kyllä Halilla on komia hankikanto. Saas nähdä mihin asti se pyyhkäsee, kun se huomaa, että kaksjalkaiset ei ilman suksia pysty kovin pitkään seuraamaan...

Melko hyvin hanki kantaa raavaan miehenkin. Kanalan lumeen hautautunut tarha.

Pienen ohilapioinnin jälkeen kaivo löytyi. Onpa "iloinen" matka kantaa pesuvettä...

Kantaa, ei kanna, kantaa... ja kun ei kanna niin uppoaa "parhaimmillaan" nivusia myöden hankeen...

Tosta Villen selän takaa kulkee oikeasti polku saunalle...

"Mit' vit'"

Onni pääsee ikkunasta taika-talliin toisin kun me emme pääse ovesta sisään. Pitänee yrittää huomenna päätyoven kautta...

Mökissä oli noin -1 astetta tullessa noin klo 16.30. Ja nyt nukkumaan ruhtinaallisessa + 8 asteen "lämmössä". Saako jo lähtee kotiin? Ei vainenkaan, tää on ihan sika siistii!

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kasvattaja


Siinä se nyt komeilee. Vihdoinkin. Todistus maksullisen kasvattajan peruskurssin suorittamisesta. Kurssi on ollut haaveenani jo monta vuotta, mutta aina jäänyt kuitenkin syystä jos toisesta ilmoittautumatta mukaan kaksipäiväiselle kurssille. Nyt tuli istuttua kurssin penkillä eilen ja tänään klo 9 - 17 Hyvinkäällä. 

Kurssin lopputentti jännitti (yllätys, yllätys) suunnattomasti. Läpäisin sen kuitenkin pistein 19/20. Ainut virhe oli kysymyksessä, josta olimme saaneet ristiriitaista tietoa. Meille jaetuissa monisteissa oli eri tieto kuin kasvattajan käsikirjassa. Käsikirjan tieto oli oikea ja monisteiden väärä. Minulta oli mennyt tämä kokonaan ohi ja vastasin monisteen mukaan...

Nyt sitten kennelnimeä anomaan! Ai niin, mutta saattaa puuttua vielä se kurssilla peräänkuulutettu "keskivertoa parempi" rotunsa yksilö, jota kannattaa jalostaa...

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Mustasilmäsusanna

Kevät on ottanut hieman takapakkia - 10 asteen yö/aamupakkasineen. Eilen oli pitkin päivääkin muutaman asteen miinuksen puolella, mutta tänään on vihmonut vettä/lunta/räntää. Parhaimmillaan kevätaurinko ehti jo porottaa + 13 asteen voimin. Kimalainenkin tuli jo bongattua, mutta nyt kaikki könniäiset on varmasti aivan kohmeessa, kun tuntuu, että itsekin jäätyy pystyyn.

Tämä liippaa nyt ehkä hieman blogin aihepiirien vierestä, mutta vihdoin ja viimein ostin viime kesänä mustasilmäsusannan. Oli melko hintava, mutten katunut hetkeäkään siihen laittamiani rahoja. Se kukki komeasti pitkälle syksyyn ja köynnösti nii-in ihanasti. "Salaisena" haaveenani on ollut kasvattaa mustasilmäsusannaa ihan siemenestä alkaen. Keräsinkin kesän kukastani siemenkotia talteen, jotka tänään laitoin itämään.

Siemenkotia kerätessä kannattaa olla tarkkana, ettei kerää vahingossa kukan nuppuja...

Talven yli kuivahtaneita siemenkotia.

Yksittäinen kuiva siemenkota.

Siemenkodista löytyi 1 - 3 siementä. Suurin osa siemenkodista oli auennut ihan itsestään kuivahtaessa, mutta jotkut joutui avaamaan.

Mustasilmäsusannan siemenet.

Mustasilmäsusannan siemenet mullissa (2 siementä/rasia). Ois mulla taimilaatikoitakin, mutta kokeilen nyt raejuustopurkkeja. Kerättynä on myös viinirypälelaatikoita kevään muita istutuksia varten.

Siemenet peitettynä, kasteltuna ja ilmavasti katettuna.

Ja tottakai pitää tehdä ensin ja lukea vasta sitten netistä ohjeita... Saa nähdä tuleeko purkkikokeilusta mitään ylös. Laitoin osan siemenistä kostean talouspapaperin päälle itämään ja muovipussin päälle. Yritän idättää siemenet näin ja vasta sitten laittaa multiin.

Nyt sitten suihkutellaan ja ootellaan...

Pessimisti ei pety: seuraavaksi raportoinen, että ykskään siemen ei itänyt. Pessimistin haaveissa kuitenkin siintää komeasti kukkiva köynnöskasvi:

Tässä ihka ensimmäinen mustasilmäsusannani juuri kotiin kannettuna viime kesäkuussa. Tämä kuva ei tee oikeutta loppukesän köynnöskukkakomeudelle.


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevään eka!

Tämä päivä vierähti Turussa Villen siskon tytön 6-vuotissynttäreillä prinsessakakkua herkutellen ja palapelejä kooten. Aamu kasilta olimme jo pirteinä koirien kanssa aurinkoisella metsälenkillä. Aamukahvet tuli hörpättyä kuitenkin keittiönpöydän ääressä, toisin kun eilen ei millään kyetty iltapäiväkaffeja nauttimaan sisällä. Ei millään. Löimme taas kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli iltapäiväkahvit ja lenkkeilyn. Kännykällä näpsin muutaman kuvan:

Vielä jäinen järvi jotenkin kutistui tähän kuvaan. Silmällä näkyi komeampana...

Ville käväsi lauantaina Riihimäellä Casting-kilpailuissa. 
Tässä lorisee siis kolminkertaiset SM-kultamitalistikaffet.

Tämä valopää kohtasi metsässä ekaa kertaa toisia koiria. Kaksi myöskin vapaana juoksevaa irlanninsetteriä. Halilla oli ihan hitusen niille sanomista. Setterit ei paljon Halin mölinästä piitanneet vaan jatkoivat omistajineen matkaa. Onneksi Halikin pysyi omassa porukassa eikä lähtenyt irkkujen mukaan.

Kukkulan kuningatar.

Kotiinpäin kävellessä hokasin kevään ekan!

Ja tänään Turusta kotiin ajellessa tuli bongattua töyhtöhyyppä!


perjantai 13. maaliskuuta 2015

Kuuluuko?

Käväsimme taas yksi päivä metsälenkkeilyn lomassa istuskelemassa kaatuneen puunrungon päällä termarikahvella aurinkoisessa rinteessä. Tuli bongattua lisää kevään merkkejä: sisilisko!

Aurinkoiset kevätpäivät ovat kirvoittaneet koirien lisäksi ulkoiluttamaan myös järkkäriä:

Kamut <3

Iloinen veijari




Hildan etenemistyylejä...
Hali muuten meni rungon ali.




"Oot kyllä tosi ärsyttävä...

...kun ethän sä edes kuule mitään!"


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Yövahti

Meillä on yövahti. Yövahti, joka on itse itsensä asemaan korottanut. Valitettavasti Hali vahtii ilmeisesti Villeä ja minua öisin. 

Halihan on saanut nukkua meidän sängyssä (!!!), mistä käsin vahtiminen on nyt lähiaikoina alkanut ilmetä. Ensin rähjättiin Onni-kissapoloiselle, joka olisi ollut tulossa jalkopäähän nukkumaan. Tähän on puututtu, mutta yövahti vain jatkaa pestissään. Yövahti on oma-aloitteisesti laajentanut toimivaltaansa, mikä ulottuu tätä nykyä myös Hildaan, joka silloin tällöin rohkenee aamuyöstä pompata ilman pyyntöä sänkyyn.

Nyt rähjäävä yövahti on saanut arvonalennuksen. Se ei enää tiistain vastaisen yön jälkeen ole saanut tulla sänkyyn. Yllättävän nopeasti Hali hiffasi, että sänky onkin tätä nykyä kielletty. Välillä se kuitenkin vielä yrittää hypätä sänkyyn ja varsinkin, kun olemme sikeässä unessa, on pieni pikinokka ilmestynyt jalkopäähän... Meillä oli jo muutenkin mielessä, että Halin sängyssä nukkumisesta pitäisi tehdä loppu. Ei se nyt ehkä mitään, jos se nukkuisi sievästi jalkopäässä, mutta Hali kulkee sängyssä miten sattuu. Kävelee meidän päällä, änkeää kaulakuoppaan nukkumaan tai karvahatuksi pään päälle! Kyllähän se näin kuivan kelin aikaan on hirvittävän suloista, mutta kauhistuttaa ajatus rapatassuisesta koirasta sipsuttelemassa ristiin rastiin entisillä puhtailla lakanoilla... Myöskään alkava punkkikausi ei suosi ajatusta kylkimyyryssä tuhisevasta karvapallerosta, vaikka punkkeja löytyykin eläimistä onneksi vain muutama, jos sitäkään, koko kesänä (ilman myrkkyjä!).

Sänkykielto ei kuitenkaan rajoittanut yövahdin toimivaltaa, ainakaan kissaan kohdistuvaa. Kissa kömpi keskiviikkoaamuyöstä makuuhuoneeseen, niin jo vahti rähjää lattialta kimppuun... 

Tällaista vahtimista ilmenee ainakin vielä vain öisin. Päivisin vaikka syödään samoista kipoista ja sängyllä löllötellään sulassa sovussa, mutta jotenkin yöaika on Halin mielestä vain meidän kolmen laatuaikaa... Yövahti saa osakseen nyt meidän jakamattoman huomion hieman negatiivisella tavalla. Yövahti on tähänkin mennessä saanut ruokansa viimeisenä, mutta nyt se joutuu kulkemaan myös ovista viimeisenä, huomioidaan viimeisenä kotiin tullessa yms. yms. Josko se mitään yövahtimiseen sitten vaikuttaa...

Hali luulee, et se voi heitel kaikkee, kun se on vähä tällanen, sulonen... Sillai kai...

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kolme hurraa huutoa: kevät, kevät, kevät!

Eilen oli ensimmäinen kevätpäivä: + 8 astetta ja aurinko lämmitti kirkkaan siniseltä taivaalta. Tällaista keliä odottelimme jo viikonlopuksi, mutta taas jälleen kerran satoi. Se satoi aikuisten oikeasti ihan koko männä viikon. Ja se satoi lähes kaikkea mitä taivaalta voi sataa karvahatuista alkaen, mutta pääasiassa kuitenkin vettä. Vesi vei melkein kaikki lumet ja nyt lämpimät aurinkokelit viimeistelevät homman.

Kevätbongauskin on alkanut. Ekat varmat havainnot alkaneesta keväästä:
- töistä kotiin ajellessa sai käyttää arskoja
- pihatuijat piti huputtaa
- takapihan puutarhatuolissa nautittu ensimmäiset kahvit

- eteläisen paahderinteen kekomuurahaiset olivat vironneet töihin (edellispäivänä ei ollut vielä mitään liikettä)
- laulujoutsenet saapuivat

Keitimme eilen työpäivän päälle iltapäiväkaffet ja lähdimme niitä metsään koirien kanssa hörppimään. Ah, mitä valohoitoa! Oli kyllä raskas sadeviikko, vähän joka tavalla.

Alla muutama kännykällä napsaistu kuva:


Muutama päivä sitten näytti vielä tältä...


Tehokkaasti "hoidettua" lumista ja sadesumuista metsää...


Tehometsätalousalueiltakin lumet on lähes kaikonneet.


Metsässä on laikku siellä toinen täällä.


Muura-muurahaiset kortta kuljettaa...



maanantai 2. maaliskuuta 2015

Halin ensimmäinen vuosi

Halin 1-vuotissyntymäpäivän kunniaksi joitain valokuvia ensimmäisestä vuodesta. Yritin löytää kuvia, joita en blogissa ole aikaisemmin (muistaakseni...) julkaissut.

Ensitapaaminen tutustumiskäynnillä kasvattajalla huhtikuussa 2014. Hali the siili.

Bestikset ihan heti <3


Vappuaattona haukuttiin koppelonsiipeä.

Normi pallo, pieni koira.

Nuuh, nuuh...

Sohvaperunat.

Hali ensimmäistä kertaa mökillä.

Ne pakkaa taas tavaroita. Mahrankohan päästä mukaan..?

Heinäkuussa mökkimaastoissa.

Hali elokuussa mökillä.

Syyskuussa metsällä.


Lokakuussa metsällä.


Äärgh, mitkä ihmeen joulukuvat!

Tiinan ottama super ihana kuva Halista Kallen veljien 10-vuotispäivillä helmikuussa.

Ja yksi vuotias Hali ihan hetki sitten kuvattuna.
Onnea, onnea!